maanantai 26. syyskuuta 2011

Katson maalaismaisemaa...

Tammoisissa maisemissa kirjoittelen. Kuvien laatu ei paata huimaa, kannylla napsittuja otoksia.




Nakymaa takapihan suuntaan. Eli tuo kulottunut heinikko kuuluu meille.
Hevosaitaukset naapurille.




Tama on sivupihaa. Tuonne toivottavasti tulee minun kasvimaani joskus.

Patiota ja etupihaa. Taustalla pilkottaa piharakennukset.


Tassa etupihaa, nakyma keittion ikkunasta.

4 kommenttia:

  1. Älä surkuttele kuvien laatua, niitä ahmitaan joka tapauksessa.
    Nyt ei sitten ole pieneintäkään asiaa, mikä ei kiinnostaisi lukijoita.

    Oikein hyvää syksyn jatkoa teille sinne!
    (Kuinka muuten syksy näkyy siellä?)

    VastaaPoista
  2. Kannykalla minakin kuvani otan ;). Ihanasti tilaa ulkona siella hengittaa.

    VastaaPoista
  3. Sirkku, kiitos kommentista! Syksy alkoi meilla juuri, sehan on kalenterissa maaratty. Kuin taikaiskusta alkoi tuulemaan ja sade ja sitahan sitten riittaa varmaan tuonne kesakuulle asti. Eli meilla ei oikeastaan ole talvea (paitsi kalenterin mukaan)vaan hurjan pitka syksy. Lampotila laskee n.+5C ja joskus, kun on selkeaa niin saattaa jopa kayda pakkasella. Onneksi joukkoon mahtuu joskus joku kuivempi paiva ja aurinkokin nayttaytyy. Ja talvella saattaa sataa hieman lunta, joka ehka paivan pari pysyy maassa joskus pitempaankin. Talven ikavaan laake loytyy kuitenkin hyvin lahelta. Eli hyppaamme autoon ja ajamme noin 45min itaan ja vastassa on oikea luminen talvi, ilman sita hirmuista pakkasta;)

    Tuula, ulkona hengitellaan pitkaan ja hartaasti tata kosteaa maalaisilmaa. Valilla tuoksahtaa hevonen <3

    VastaaPoista
  4. Kun teillä on niin pitkä ja kostea vuodenaika, lisääntyykö silloin flunssa-ja röhätaudit perheessä?
    Suomessahan syksyn tulon huomaa siitä, että alkaa yskät, röhät ja nuhat ja niitä kestää sitten juhannukseen.

    VastaaPoista