Se on sitte Murmelinpäivä. Ja mikäli tähän on uskominen talvea jatkuu vielä kuusi pitkää viikkoa. Meillä on kyllä kirkas, aurinkoinen ja kylmä (-1C ) aamu.
Eilinen päivä oli yhtä lentoa. Mies pakkasi lapset mukaansa heti seitsemän jälkeen pojan jääkiekkopeliin. Vihdoinkin voitto! Jatkoivat sitten suoraan sieltä itsepuolustusluennolle, jota lasten karateopettaja piti paikallisella YMCAlla. Neiti muuten läpäisi perjantaina karaten vyökokeen, joten hälle ei kauheesti tarvi alkaa ryppyilemään. Sparrausharjoituksissa antaa kättä ja monoa melko aggressiivisesti harjoitusparilleen. Pojalla vyökoe ensi viikolla. Itsekin olen vähän miettinyt tuota karaten tai vastaavan aloittamista, vaikka luulisi tuota jo jotain jääneen meikäläisenkin kalloon, kun olen monta vuotta lasten harjoituksia istunut katsomassa. Sattuipa taannoin (juuri uudenvuoden alla) ollessamme kiekkoturnauksessa Kanadan maalla semmoinen ikävääkin ikävämpi tapaus, että eräs poikaansa jäähallilta hakemassa ollut äiti joutui väkivaltaisen ryöstön uhriksi parkkipaikalla n. klo 21.30 ja kuoli myöhemmiin sairaalassa. Kyllä vatsanpohjasta kouraisi, kun mentiin seuraavana aamuna hallille ja parkkipaikka oli suljettu poliisin nauhoin ja poliisit olivat tutkimassa aluetta. Siinä vaiheessa, kun uutiskamerat kuvasivat sisälle jäähalliin oli selvää, että jotakin tekemistä tapahtuneella oli jääkiekon kanssa... En tiedä olisiko tuossa tapauksessa ollut mitään apua itsepuolustustaidoista, mutta...Tuo meidän hallin ympäristökin sijaitsee ihan keskustan laidalla ja siellä on jos minkänäköistä kulkijaa ja usein autonkin joutuu jättämään vähän epäilyttäville kulmille, mutta toistaiseksi ollaan selvitty ilman ikäviä episodeja.
Mutta takaisin eiliseen. Itse hiippailin kotosalla yhdeksään ja tein aamuisen kierroksen eläinystävieni luona kunnes lähdin opettamaan suomikoululle. Kotiuduimme kaikki puoli kolmen maissa ja äkkiä mammalle muonaa mahaan, mies oli ruokkinut lapset roskaruualla ja seuraavaksi suuntasimme neidin trampoliinikisoihin. Sijoituksia ei tullut tällä kertaa. Kaikki saman tason kilpailijat olivat samassa sarjassa ikään katsomatta, mutta uskaltaisin veikata, että pisteet olivat paremmat kuin edellisessä kisoissa. Puoli kahdeksan maissa oltiin sitten kotosalla ja äkkiä tacoja iltaruuaksi ja ei varmaan ollut paljon yli yhdeksän kun tyttären kanssa oltiin jo untenmailla.
Se kirkas aurinkoinen aamu katosi juuri tätä kirjoittaessani ja jostakin vyöryi tähän meidän mäelle sankkaakin sankempi sumu.
Tuossa herättyäni nakkasin porsaan paistin crockpottiin, sipulia ja ginger alea perään ja tuossa iltapäivällä sitten vaan haarukalla vedellään lihaköntti silpuksi kaadetaan pullollinen BBQ soosia päälle, haudutetaan vielä hetki ja pulled pork on valmista. Onkohan tuolle jotain suomalaista nimeä?
Superbowlia katsotaan ihan oman perheen kesken ja syöminen on lähes yhtä tärkeä osa kuin itse pelikin. Ruokalistalla on possunlihalla täytettyjä sämpylöita, sliders, mausteisia kanan siipiä, kotitekoista pizzaa, kevätrullia yms. sormiruokaa. Tämä ruokalista on täysin miehen suunnittelema. Taidan ujuttaa joukkoon jonkinmoisen salaatin kevennykseksi.
Ja nyt taas aurinko paistaa.
JK. Kerkesin tämän jo lähettää, kun huomasin, että otsikko puuttuu. Samalla pihaan kaarsi auto ja ei ollutkaan ihan mikätahansa auto vaan paikallinen Sheriff deputy kävi kyselemässä onko meidän takana olevalla tontilla havaittu mitään aktiviteettiä. Siellä on aikanaan ollut autiotalo ja jotain epämääräistä sakkia majaillut siellä toisinaan. Meidän muutettuamme tänne se talo purettiin ja kerrottiin, että mikäli täällä jotain epäilyttävää sakkia liikkuu kannattaa herkästi ilmoitella sheriffille. En nyt tajunnut kysyä, että oisko syytä olla varuillaan. No kovin on ollut rauhaisaa elo tähän asti, joten toivotaan sen jatkuvankin niin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti